Riemudonitsi 16.-21.7.2024

Kesäleirin kuviin tästä linkistä (Mynämäen Maahiset ry:n kuvapankki)

Palataanpa ajassa noin kuukausi taaksepäin muistelemaan partiokesän ehdotonta kohokohtaa Laitilassa, alueen kesäleiri Riemudonitsia;

tiistai 16.7. 

Matka Laitilaan sujui esimerkillisesti ja heti paikalle päästyämme alkoi leirin rakennus. Hetken kuluttua päästiin jo lounaalle, joka oli mahtavaa (kuten kaikki muutkin leirin ruoat!). Päivän rakenteluina oli kierrätyspisteet ja roskatelineet. Niistä tuli erittäin tyylikkäitä, kunhan ensin porukalla googletimme, miten tehdä ristiköytös… Näistä haasteista selvinneinä löysimme tiemme myös päivän ohjelmaan, melontaan (tai ns. kanotointiin…)

Päivälliseltä, joka oli taas aivan mahtavaa, siirryimme iltaohjelmaan. Siellä harjoittelimme leirihuutoa. Iltapalan jälkeen ehdimme myös nukkumaan järkiaikaan, mikä oli tosi hyvä seuraavaa päivää silmällä pitäen.

keskiviikko 17.7. 

Aamu alkoi kuten aina; heräsimme noin 8min ennen aamupalaa ja vielä puoliunessa raahauduimme syömään. Aamupala oli meidän mieleen; kaurapuuroa ja ruisleipää. 

Leirin rakentelutoimet jatkuivat vielä keskiviikkona hieman, kun julistettiin ”leikkimielinen” makuupussitelineenrakennuskilpailu. Siispä otimme haasteen vastaan, väänsimme telineitä hampaat irvessä ja voitimme viidellä telineellä. Kilpailu oli hyvää harjoittelua myös ristiköytökselle, josta kukaan ei liiemmin tykkää, koska ”pukkiköytös kelpaa kaikkeen”. 

Lounaaksi söimme kanakeittoa, jonka jälkeen starttasi samoaja- ja tarpojaikäisten haikki. Haikin tehtävärasteja:

• tulipora (sateella kätevä)
• partioihanteita
• lyhyt suunnistusrata
• ongelmanratkaisua
• ruokarasti (tehtiin ihan luvattoman hyviä makkaraperunoita)
• historiaa ja ruokakulttuuria
• ea-rasti

Maaliin päästyämme tehtiin tyylikkäät custom-donitsit.

torstai 18.7.

Heti aamusta aamutoimien jälkeen lähdettiin selvittämään, mitä ihmettä tarkoitti ohjelman rakenteludonitsi???? No, sehän oli legendaarinen vesistönylitysdonitsi, jota lähdimme luottoporukassamme rakentamaan. Lopputuloksesta tuli melko epäluotettavan oloinen. Donitseja ei päästy testaamaan vasta kuin pari päivää myöhemmin. Sitten saapuivat leirin nuorimmat, ja vilinää riitti. 

Donitsitehtävän jälkeen suunnattiin lounaalle, jolla tarjoiltiin kasvissosekeittoa extraraejuuston kanssa! Ruoan jälkeen oli oman lemppariohjelman aika: samoajien ohjelma, jossa mietittiin omaa partiopolkua ja sen tulevaisuutta. Sama teema on käyty aiemmin läpi, mutta tämä setti oli niin hyvin toteutettu, että sain partiosyksyyn paljon ideoita, kiitos vetäjille!

Upeat ateriat eivät sosekeittoon loppuneet, vaan päivälliseksi safkattiin meidän samoajien lempparia, makaronia lihapullakastikkeella. Söimme niin antaumuksella, että pestiin tuli hieman kiire, mutta ehdittiin kuitenkin. Toimin siis rantavahtina seuraavat pari tuntia.

perjantai 19.7. 

Perjantaina oli lippukuntakuvausten vuoro. Muuten ohjelmassa oli tarpojilla donitsipehmojen teko ja me samoajat oltiin pesteissä. Itse olin johtamassa sudariohjelmaa rannalla liittyen esim. vesilintuihin ja ph-mittauksiin.

Perjantai oli myös se kauan odotettu päivä, jolloin pääsimme testaamaan donitseja. Omamme seilasi komeasti järven keskelle, jossa laitoimme donitsin koville pomppimalla päällä ja seurauksena donitsi upposi kuin Titanic. Raahasimme puoliksi uponneen donitsin takaisin rantaan ja otimme seuraavaksi uhriksi kavereiden tekemän donitsin, jota kukaan ei ollut kokeillut. Tämä donitsi oli hiukan luotettavampi, ja upottaminen oli melko hankalaa. Ilmeisesti toinen ryhmä oli ollut vähän kärsivällisempi donitsinsa teon kanssa 😀 Yöllä samoajista ylöspäin päästiin yösuunnistukselle, joka oli tosi kivaa ja rasteille löydettiin kuin telkät pönttöön!

lauantain 20.7.

Lauantai-aamupäivällä oli mukavaa ohjelmaa tarpoja – samoaja -ikäisille. Kerrattiin perusretkeilytaitoja ja grillattiin vaahtokarkkeja. Sitten alkoi leirin vierailupäivä, ja meillekin saapui vieraita (jotka kyllä lähinnä hengasivat keskenään, meillä riitti tekemistä). Pienemmät partiolaiset tekivät vieraiden kanssa hyönteishotelleja ja tutustuivat vpk:n kalustoon. Jono leirikioskille kasvoi joten menin sinne auttamaan, kunnes alkoi kaatosade. Katsoimme tilaisuuden tulleen, nappasimme sup-laudat ja aloitimme vesisodan järvessä 😀 

Ilta oli melko vapaata ohjelmaa, kunnes alkoi kaikkien odottama DONITSIDISCO! Paikalle oli hankittu huippu dj (itseni :D) joka piti ensin discon seikkailijoille ja sudenpennuille. Sinne ei väkeä eksynyt kovin paljoa, mutta toisin oli tarpoja – samoajadiscossa. Fiilis oli katossa ja discon loputtua mentiin jatkoille rannalle höpöttämään niitä näitä. 

sunnuntai 21.7.

Viimeinen päivä oli pääasiassa tavaroiden pakkaamista ja leirin purkua. Tunnelma oli hiukan haikea kuten aina leiriltä lähtiessä, mutta kaikille varmasti maistui myös paluu kodin mukavuuksiin. Leiri yhteen summattuna oli oikein mukava kokemus ja ensimmäinen suurempi leiri jossa itse pääsee pestiin ja johtamaan. Donitsikiintiö tuli ehdottomasti täyteen ja kesäleirin riemua saimme kaikki osaksemme esim. vesiliukumäen muodossa. Leiriltä saatiin myös muutamia uusia frendejä kuten myös jäsen kisavartioon 😀 Kiitos kaikille tekijöille ikimuistoisesta alueleiristä!

teksti: Peppi Mustonen, samoaja
artikkelikuva: Elisabet Pöyry / MyMa